Horisontti

Horisontti
Näkymä Tapanilasta

sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Helsinki hiilineutraaliksi vuonna 2035?

Helsinki on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Ottaen huomioon vauhdin, jolla päästöjä olisi vähennettävä maailmassa asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, on tavoite aivan oikein mitoitettu. Tavoite on kuitenkin erittäin haastava.

Tällä hetkellä hiilidioksidipäästöjen lähteet Helsingissä jakautuvat seuraavasti:

·      56 % lämmitys

·      24 % liikenne

·      15 % sähkö

·      3 % yhdyskuntajätteet


Kulutetun sähkön osuus päästöistä ei ole kovin suuri. Lähes päästötöntä sähköä voidaan tuottaa vesi-, tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla. Helen oy käyttääkin kaikkia noita sähköntuotantomuotoja. Tuo sähkön 15 prosentin päästöosuus tullee pelkästään sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Alla kaaviokuva Helen oy:n sähkön alkuperästä.
















Kaikkein ongelmallisin on lämmitys. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kivihiilen käytön lopettaminen vuoteen 2029 mennessä. Kivihiilen korvaaminen on vaikeahkoa. Alla kaaviokuva kaukolämmön eri tuotantomuotojen osuuksista.




Maakaasu on siinä mielessä puhdasta, ettei sen polttaminen aiheuta pienhiukkaspäästöjä. Maakaasun polttaminen aiheuttaa kuitenkin hiilidioksidipäästöjä, joskin vähemmän kuin kivihiilen polttaminen. Maakaasu on kemialliselta koostumukseltaan metaania, joka on kymmeniä kertoja hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Kaasun ominaispaino on pienehkö ja sitä päässee tuotannossa, kuljetuksessa ja käytössä karkuun. Näin ollen saattaa olla, että maakaasun kokonaisvaikutus kasvihuoneilmiön tehostumisessa on aivan kivihiilen luokkaa. 


Myös biomassaa, joka tarkoittaa puupellettejä on tarkoitus käyttää korvaamaan kivihiiltä. Internetistä poimittujen tietojen mukaan pellettien valmistajat käyttävät raaka-aineina puunjalostusteollisuudessa syntyvää purua. Pellettien polttaminen aiheuttaa hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä. Tuon raaka-aineen talteenotto lienee kuitenkin niin sanottu ekoteko verrattuna siihen, että puru päästäisiin lahoamaan. Ongelmana on kuitenkin myös kuljetuslogistiikka ja polttoaineen riittävyys. Tarvittavat määrät ovat suuria. Olisiko pelletit parempi käyttää polttoaineena pienemmissä taajamissa lähempänä niiden tuotantopaikkaa?


Kestävä lämmitysenergiaratkaisu on vielä löytymättä. On väläytelty ratkaisuksi pienydinvoimaloiden ottamista käyttöön pelkästään kaukolämmön tuottamiseen. Pienydinvoimaloita tutkivat myös kotimaiset tahot, kuten VTT ja LUT-yliopisto. Ratkaisun toteutuminen saattaisi jopa sopia tuohon aikatauluun.