Kulkemista kehitettävä katsoen tulevaisuuteen

Olen toisaalla näillä sivuilla kertonut, että olen asunut useissa paikoissa pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnassa. Ehdin työskentelemään myös useassa työpaikassa. Työssä kulku toisella paikkakunnalla eli pendelöinti on minulle tuttua. Paljolti kulkuvälineenä oli henkilöauto, koska mielekkäitä joukkoliikenneyhteyksiä ei aina ollut.

On paljon elämäntilanteita, joissa henkilöauto on tarpeellinen. En halua lähteä mestaroimaan, kuka saisi autoa käyttää kuka taas ei. Auto kuitenkin tuo paljon ongelmia. Rakentamista ohjataan siten, että kaavoihin laitetaan määräyksiä siitä, kuinka monta autopaikkaa asuntoja rakennettaessa on tehtävä. Autopaikkojen tekeminen on kallista puuhaa. Saattavat maksaa jopa kymmeniä tuhansia. Henkilöauto seisoo parkkipaikalla keskimäärin 95% elinajastaan ja kun sillä ajetaan, on matkustajamäärä 1,4 kuljettaja mukaan lukien. Kovin kustannustehokkaasta kulkumuodosta ei siis ole kysymys.

Helsingin kantakaupungissa autottomien talouksien määrä on noin puolet. Autottomuuden on sanottu olevan jopa nykyhetken trendi. En tiedä kenen idea tämä on alun perin, mutta haluan tuoda tämän kuitenkin esille. Idea olisi sellainen, että autojen pysäköinti ei olisi asuntoyhtiöiden velvollisuus, vaan pysäköinnin järjestämisestä huolehtisivat erilliset yhtiöt, jotka toimisivat markkinahinnoittelulla. Kukin autonomistaja sitten ratkaisisi omalta kohdaltaan, tuoko auton omistaminen vastaavasti lisäarvoa. Ilman autopaikkavelvoitetta rakennettavien asuntojen pitäisi sitten olla halvempia.

Joukkoliikennettä voidaan kehittää lisäämällä ja parantamalla kiinteitä linjoja tai esimerkiksi tihentämällä vuorovälejä. Kiinteitä linjoja pitäisi kuitenkin pystyä täydentämään erilaisilla erikoispalveluilla, jotka perustuisivat asiakkaan erikoistarpeisiin. HSL on tehnyt Kutsuplus-kokeilun. Kannattavuus ei kuulemma ole ollut tarpeeksi hyvä. Kokeilua on arvioitu ja ehkä kannattavuutta voidaan parantaa.  

Liikenteen osuus kasvihuonepäästöistä on noin viidennes. Autojen käyttövoima ei tulevaisuudessa ehkä enää ole öljy. Korvaavia käyttövoimia kehitetään. Niitä ovat esimerkiksi biopolttoaineet, akkuun varastoitu sähkö ja vety. On ilmeisesti merkkejä siitä, että akkukäyttöiset sähköautot ovat tällä hetkellä vahvimmilla. (Itse olen luullut, että vety olisi tulevaisuutta.) Kaupunki voisi ehkä varovaisesti subventoida näitä vaihtoehtoisia käyttövoimia esimerkiksi pysäköintimaksupolitiikallaan. Tosin tekniikan kehityksen kaikkia kiemuroita on vaikea ennustaa ja on vaara, että veikataan niin sanotusti väärää hevosta.

Kaupalliset palvelut ovat siirtyneet korttelikaupoista ja kaupunkitavarataloista ”pelloille”. Yhteiskunnan on ehkä vaikeaa pystyä kehitystä täysin kääntämään. Pitäisiköhän meidän asiakkaiden ohjata omalla ostokäyttäytymisellämme kehitystä?